maanantai 17. marraskuuta 2014

Slow motion

Pari viikkoa sitten käytiin Peuhussa katselemassa valitsemaamme hääpaikkaa uudemman kerran ja hienoltahan siellä edelleen näytti. Uudistuksiakin oli tapahtunut; ikkunoihin oli ilmestynyt verhot, pöytiin liinat ja tuolihuppujakun olisi kuulemma jatkossa saatavilla. Liinat kuulostavat oikein hyvältä ja mies tykkäsi myös verhoista, itse olisin kyllä mieluummin kokonaan ilman, mutta tästähän on vielä aikaa vääntää kättä, haha. Tuolihuput eivät oikein sovi teemaan, mutta tiedoksi vain kiinnostuneille että jos vietätte Peuhussa häitänne (tai muita juhlia) niin sellaisetkin sieltä nykyään löytyy. :)

Saunan remontti, josta kesällä oli puhetta oli viittä vaille valmis. Valmista saunaa olisikin vielä joku päivä tarjoitus käydä katsomassa. Saunaa siis laajennetaan niin, että sinne mahtuu jatkossa jopa 20 henkeä ja kiukaan taakse on ilmeiseti tulossa lasinen seinä, jossa on joku revontulimainen valojuttu (?) ja lasinläpi lisäksi näkymä merelle. Kuulostaa hienolta, toivottavasti vastaa odotuksia.

Tuolla reissullamme pyysin alustavaa tarjousta edellisen postauksen menusta, jota siellä jo kovasti suunniteltiin, ja sain sellaisen käsityksen että tarjouksen pitäisi tipahtaa sähköpostiini muutaman päivän sisällä. Mitään ei kuitenkaan kuulunut ja tänään kun soitin sinne, sain ohjeeksi laittaa tarjouspyynnön vielä kirjallisena sähköpostitse... ärsyttävää, mutta onhan tässä tietysti se mahdollisuus että käsitin itse viimeksi asian väärin ja hyvänä puolena tässä on tietysti se, että sainpahan nyt laitettua mahdollisimman selkeästi kaikki asiat paperille. Toivottavasti tarjous tulisi pian, malttamattomana morsiamena en tietysti jaksaisi odotella enää yhtään. :D

Kuva Parikan omilta sivuilta.
Jotakin sentään on liikahtanut eteenpäin. Sain nimittäin pomoni tyttäreltä kotiin sovitettavaksi Minna Parikan valkoiset Raquelit pvc-pinnalla. ♥ Tytär on tosiaan myymässä itselleen pieneksi jääneitä kaunokaisia ja minulle ne istuvat jalkaan kuin unelmat. Kengillä on kävelty vain parit juhlat, mutta nauhat ovat valitettavan huonossa kunnossa (olleet kuulemma jo ostaessa, nyyh!). Ajattelin kuitenkin käydä huomenna vielä suutarin pakeilla, josko lohkeilleet pvc-nauhat voisi vaihtaa vaikka tavallisiin valkoisiin pyörönauhoihin ja kiinnittää Parikalle tunnusomaiset sydämet uudelleen niihin pyörönauhoihin. Saapa nähdä minkä tuomion suunnitelmani saa ja mitä moinen lysti maksaisi... :D Häiden teemaan kengät eivät kylläkään sovi yhtään, mutta toisaalta kengät ovat enimmäkseen helmoijen alla piilossa ja ennen kaikkea mukavat jalassa, joten ehkä teemasta voisi tuon verran joustaa, haha.

Hitaastihan täällä siis hommat etenee. Yritän pitää omaa mielenkiintoani yllä väsäilemällä Pinterest-kansioita,  soittolistoja ja muita ei-stressaavia hääjuttuja, mutta olisin kyllä iloinen jos viimeinkin saataisiin tuo budjetti alustavasti arvioitua. Ihan kauheaa haaveilla mistään, kun ei vielä tiedä onko moiseen varaa ensinkään! Toivottavasti raha-asiat saadaan kondikseen a.s.a.p. niin pääsee aloittamaan sen astetta realistisemman haaveilun ja ehkä toteuttamaankin niitä haaveita... ;)

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

The feast

Kun kesällä kävimme latsomassa hääpaikkaamme, sovimme alustavasti että tulisimme katsomaan paikkaa vielä uudelleen syksymmällä, samoihin aikoihin kuin häämme tulevat olemaan. Ajattelin että menisimme siis ensi viikolla joku päivä piipahtamaan Peuhussa.

Samalla kun vierailemme paikalla uudelleen olisi tarkoitus pyytää arvio cateringin kustannuksista, joten otin tämän päivän agendaksi suunnitella meille alustavan menun. Ajattelimme tarjota häissämme mahdollisimman paljon kauteen sopivaa, keskiaikaistyylistä ruokaa ja tehdä mahdollisimman monet tarjottavat itse (ystävien ja sukulaisten avustuksella). Aivan autenttisiksi emme kuitenkaan heittäydy, sillä esimerkiksi perunaa ei tuolloin vielä näillä tienoilla tunnettu. ;) Myöskään kattaus ei tule olemaan kovin teemanmukainen, sillä juhlapaikallamme on valmiina (rumat) posliiniset astiat ja luulenpa, että emme lähde niitä vaihtamaan, puulautaset ja savikolpakot lohkaisisivat turhan suuren loven budjettiimme.

Tässäpä siis juhliemme alustava menu, toivottavasti saadaan tämä sovitettua budjettiin... :)

Hääparin malja:

Simaa

Kuva täältä.

Pääruoka:

Uunijuureksia
   • yrttimaustettua perunaa, porkkanaa, lanttua ja punajuurta
Juustoinen lihapata
   • Paistilihaa ja laktoositonta koskenlaskijaa
Halloumia
Vihersalaattia
   • Jäävuorisalaattia
   • Kurkkua
   • Kirsikkatomaatteja
   • Laktoositonta fetajuustoa
   • Laktoositonta ja gluteenitonta salaatinkastiketta
Keitettyjä herneitä
Mustia papuja
Kylmäsavulohta

Kuva täältä.

Juomat:

Maitoa
Laktoositonta maitoa
Kotikaljaa
Olutta
Siideriä
Punaviiniä
Valkoviiniä

Kuva täältä.

Lisukkeet:

Tuoretta, rouheista vaaleaa leipää
Ruisleipää
Rieskaa
Gluteenitonta leipää
Voita

Kuva täältä.

Jälkiruoat:

Kahvia
Teetä
Hääkakkua
   • Vaniljakermakakku, täytteenä esimerkiksi mustikkahilloa ja valkosuklaamoussea
   • Pinnalla tuoreita mustikoita ja sirtuunamelissan lehtiä
Gluteenitonta ja laktoositonta mustikkakermakakkua
Gluteenitonta ja laktoositonta omenapiirakkaa
♥ Gluteenitonta ja laktoositonta vaniljakastiketta
♥ Gluteenitonta ja laktoositonta maustekakkua
♥ Laktoosittomia sydänpiparkakkuja
Gluteenittomia sydänpiparkakkuja
Laktoositonta leipäjuustoa
Lakkahilloa

Kuva täältä.

Iltapala:

Karjalanpiirakoita
Gluteenittomia karjalanpiirakoita
Munavoita
Tuorejuustoa
Glögiä
Glögiä punaviinillä

Kuva täältä.

Illan juotavat:

Punaviiniä
Valkoviiniä
Olutta
Siideriä

Kuva täältä.

Mitä mieltä te lukijat olette, maistuisiko? Jäikö mielestänne jotain puuttumaan ja onko erikoisruokavaliot (kasvissyöjät, keliaakikot ja laktoosi-intolerantikot) huomioitu riittävässä määrin? Mitä te haluaisitte häissä syödä ja mitä ette? :)

lauantai 1. marraskuuta 2014

Arrow in the knee

Heipä hei ja hyvää pyhäinpäivää! Ensi vuonna tätä juhlapyhää vietetäänkin meillä tavallista iloisemmissa merkeissä, nimittäin omissa häissämme! Häämme ajoittuvat ensi vuonna sillä tavalla hauskasti, että sekä pyhäinpäivä, että Halloween ajoittuvat hääpäivällemme, aika enteellistä!

Pari viikkoa sitten vierailimme kotikonnuillamme ja ajatuksena oli suorittaa loppuun tärkeä tehtävä, nimittäin kysyä mieheni parasta ystävää bestmaniksi ja mieheni veljeä sulhaspojaksi. Molemmat onneksi suostuivat!

Meillä on nyt valittuna ja sovittuna häidemme avustajat, hurraa! Ainakin mulle valinta tuntui tosi vaikealta. Mä en ole koskaan ollut esimerkiksi järjestämmä häitä, enkä edes vieraana polttareissa ja mulle on vieläkin jokseenkin epäselvää mihin kaikkeen tulen tarvitsemaan apujoukkoja... Mulla ei ole myöskään sellaista tiivistä muutaman ystävän porukkaa, joka olis sillä lailla luontevasti suoriltaan valikoitunut hommaan. Ystäviä on kyllä paljon, mutta he ovat kaikki mulle yhtä läheisiä, joten tuntui hirveän vaikealta valita vain muutama.

Paremmalle puoliskolle valinta oli onneksi alusta alkaen melko selvä, paras ystävä bestmaniksi ja veli ja toinen luottoystävä sulhaspojiksi. Päädyin itsekin sitten valitsemaan vain kaason ja kaksi morsiusneitoa ja ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä että tittelit jakautui oikeille ilmisille. :) Päätettiin suorittaa tämä kysymisprosessi saunaoluiden ja siidereiden muodossa, joihin suunnittelin ja liimasin uudet, häidemme teemaan sopivat etiketit itse. Lainaus on napattu Skyrimistä ja on yksi kaupunginvartioston hokemista. Sanonta: "saada nuoli polveen" on kuulemma vanha pohjoismaalainen ilmaisu, joka tarkoittaa naimisiin menoa ja viittää siis polvistumiseen kosittaessa. ;)

"I used to be an adventurer like you, but then I took an arrow in the knee."

Ollaan nyt viimein alettu puhua avoimemmin meidän hääaikeista, kun kaikille avainhenkilöille on saatu asia tunnustettua. Useimmat on olleet tosi iloisia meidän puolesta, mutta muutama (vieläpä aika läheinen ihminen) on suhtautunut asiaan vähän nuivasti, mikä on kieltämättä tuntunut aika kurjalta. Onko teillä lukijoilla vastaavanlaisia kokemuksia ja miten olette asiaa käsitelleet?